Kun ajat muuttuvat, myös erilaisten sanontojen on muututtava. Pitkään on Suomessa kevään edistymistä seurattu hokeman ’Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, jne…’ mukaan. Ilmasto lämpenee ja linnuston liikkeet sen mukana. Mainittu hokema kaipaakin muutosta, jota Mestaruusliigan otteluohjelmakin tukee. Sen pitäisi kuulua: ’Kolme kuuta ankasta kesään, kaksi kuuta hanhesta, kuu kiurusta, puolikuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään’.
Nyt on nimittäin niin, että Vantaa Ducks saapuu Akaaseen lauantaina. Klo 17 alkavaan otteluun odotetaan yleisöryntäystä – onhan se Akaa-Volleyn viimeinen kotiottelu kauden 2022-23 runkosarjassa. Ratkaisupelit lähestyvät ja sekä ankkaparvi että akaalaiset ovat hiomassa lopullisia kuvioita menestyksen eteen. Vantaan lintuparvi taistelee viimeisestä pudotuspelipaikasta Perungan Poikien ja TUTO Volleyn kanssa. Akaalaiset ovat jo varmistaneet puolivälieräpaikan sekä käytännössä kotiedun aina välieriin asti, mutta tuskinpa valmentaja Olli Kunnari haluaa joukkueen antavan yhtään siimaa vierailleen.
Nyt pitää Akaan valmentaja Olli Kunnarin olla tarkkana. Kyllähän Mestaruusliigassa jokainen pelaaja osaa torjua, mutta yksi pelaaja esiintyy vuodesta toiseen torjuntatilaston kärkipaikoilla. Miten akaalaisten sinänsä vahva hyökkäyskalusto pystyy väistämään Lauri Lehtosen isot ja oikea-aikaisesti verkon yläpuolelle nostetut räpylät?
Ja entäpä sitten libero Louis Pineau. Kuinka PROlibero-tilaston kolmonen ja vastaanottotilaston kakkonen väistetään? Ranskalainen puolustaa ankkojen pesää mallikkaasti. Sinne ei niin vain päästetä lentopalloa rikkomaan ankkaparven jo 18 vuoden ajan hautomia mestaruusmunia. Yksi pronssimitali on Ducksilla tilillään – samoin kuin Akaa-Volleylla.
Akaan iranilainen hakkuri Ali Fazli leijailee omissa korkeuksissaan – kuin kotka konsanaan. Mutta eiköhän Ducks-valmentaja Juho Rajala taio jostakin ankkahakkuri Alek Rastamon räpylöihin metsästyshaukan kynnet. Akaa-Volleyn varsinkin viimeisissä otteluissa hienosti menestynyt torjunta-puolustuspelaaminen joutuu tosi testiin, kun Rastamo raapii palloa kenttään. Johtaja-ankka Rajala kuorii varmasti sieltä vesilintujen pesästä kentälle muitakin ratkaisijoita kuin Rastamon. Jos esimerkiksi hakkurin kynnet jostakin syystä tylsyvät, rosterista löytyy samalle tontille kokenut, yli 250 liigapelin Ville Sorveja – oikea ankkoja ankka.
Luultavasti Kunnarin kotipesässä on kaikkiin Rajalan taikatemppuihin valmistauduttu. Akaa-Volleyn pöytäkirjasta löytyy muutama liigatason untuvikko, mutta hekin ovat näyttöjen perusteella pitäneet puolensa, kun valmentaja on apuvoimineen kuskannut pesään lentopallotietoutta ja -taitoja. Ja kokenut osasto puolestaan tietää, miten ankka kynitään.
Mielenkiintoista on nähdä, mitä tapahtuu, kun tuomari viheltää pilliinsä Akaa Areenalla lauantaina klo 17. Toivottavasti hänellä ei ole mukanaan sorsapilliä, sillä ei ole tietoa, miten ankat reagoivat sorsapilliin. Emme tiedä, sekoaako Rajalan parvi kokonaan vai saako uutta ilmaa siipiensä alle (tosin ankat (Anas platyrhynchos f. domestica) ovat yleensä lentokyvyttömiä!). Joka tapauksessa yleisölle tarjotaan tämän liigakauden runkosarjassa Akaa-Volleyn viimeinen kotiottelu. Lopputulosvaihtoehtoja on kolme. Akaa-Volley saattaa tosiaan kyniä ankat perusteellisesti. Tai sitten vantaalaisten lintujen talven jälkeinen ruokahalu riittää kotijoukkueen mutustelemiseen. Toivottavin kulku menee kuitenkin tasaisissa merkeissä ja Akaa Areenan yleisö näkee ilmassa isosti höyheniä mutta myös sieltä ja täältä näykittyjä kotijoukkueen pelaajia.
Ei muuta kuin paikan päälle todistamaan tapahtumaa. Ennakkoon lippuja Kuntoaskel Oy:stä tai Toijalan Neste huoltamolta. Ottelua voi seurata myös Ruutu + -palvelusta.
Kun Vantaa Ducks viimeksi vieraili Akaassa, tunnelma oli juhlallinen. Ankkapassari Väänänen onnittelemassa Jonia.